Ngaba Kulele Ukukhubazeka okanye Ubungozi Bokuhlwa? Indlela Yokuxelela Umehluko

Iimeko ziyakwazi ukubonakalisa izibonakaliso, iimpawu

Kukho imeko ezimbini zokulala ezibonakala zifana neenkcazelo zabo: ukulala nokukhubazeka ebusuku. Ngamnye unokuba nezinto ezinobungozi, nokuba zifumene ngumntu onalo okanye ngaphandle kwabo bazingqinayo. Ngamanye amaxesha amagama angasetyenziswa ngokungafanelekanga komnye, kodwa kukho ukungafani okucacileyo. Uthini umahluko phakathi kokukhubazeka kokulala nokuphazamiseka ebusuku?

Le miqathango ingahluke njani komnye?

Iisiseko zePhepha yokuPhalalisa kunye noBugubungela bobusuku

Okokuqala, kuyisisiseko sokuqonda izinto ezisisiseko kwimeko nganye. (Ukongeza enye ingqungquthela yokudideka, ukuphazamiseka ebusuku kuthiwa ngamanye amaxesha kubanjwe ubuthongo bokulala.) Unokufumana isingeniso esihle kumntu ngamnye ngokuhlolisisa la manqaku:

Njengoko uqwalasela le nkcazo ecacileyo yenzeke nganye, sinethemba lokuba uqala ukuqonda ezinye zeengxaki ezibalulekileyo phakathi kokukhubazeka kokulala nokuhlwasa ebusuku. Ukuze kuqondwe ngcono oku kwahlukileyo, masihlole ezinye zezinto ezigqwesileyo.

Ubungcipheko busuku buyakwazi ukuthintela abantu abadala, kodwa bachaphazela abantwana. Ngakolunye uhlangothi, ukulala nokukhubazeka kudla ngokuqala kwintshukumo kwaye kuqhubeka nokuba ngumdala.

Into ebalulekileyo ekuqwalaseleni yindlela imeko echaphazela ngayo umntu ova ngayo.

Kwimeko yobungcipheko busuku, umcimbi awukhunjulwa ngumntwana. Ngokuphambene noko, ukulala nokukhubazeka kubhalwe ngokucacileyo kwiinkcukacha eziyingozi ngumntu onyamezelayo. Oku kuphakamisa amanqanaba ahlukeneyo okuqonda kwiimeko.

Ukuqwalasela Iimpawu Zingahlula Ukulala Kwokulala Nokulala Kwebusuku

Xa umzali ebona ukwesabisa ubusuku, umntwana unokubonakala exhalabile kwaye ecasulayo, mhlawumbi ecwenga okanye ekhwaza.

Ngokwahlukileyo, umntu obonwabisayo okhubazeka ukulala angabonakala esele kwaye ethule, ngokuphefumula nokuvula amehlo. Amava okuzifihla ukulala ngokungafezekanga angabonakalisa ngokucacileyo kwaye ahlukahlukeneyo njengoko kwenzekayo kumaphupha ethu, ehambelana kakuhle neyona nto ibangela.

Uloyiko lobusuku luphuma kwindlela yokulala engqinileyo elalayo eyenzeka ekuqaleni kwelo busuku. Ubuthongo obunzulu bubangela ukuba nzima ukuba umntwana ochaphazelekayo avuse. Xa ulele ukukhubazeka, okungenzeka ukuba kwenzeke kusasa, ukunyamezela kwe-REM ukulala kuphumela kwizibonakaliso zesimo. Kukho iindawo zokuhlaziya, ukungakwazi ukuhamba okanye ukuthetha, kunye nemizwa efana nokwesaba. Xa oku kwenzeka njengenxalenye yokulala okuphuphayo, akunakwenzeka, kodwa xa siphinde saqaphela, kuyavutha. Izigaba zokulala ezikhethekileyo ezibangelwa kule miqathango yinto ecacileyo.

Kunzima ukuvusa abantwana ebusweni busuku. Kunoko, kulungile ukuba baphinde balele, abahlala besenza. Ininzi abantu abanokukhubazeka kokulala baphinde baphinde balele ngaphakathi kwemizuzu embalwa, kodwa kunokwenzeka ukuba bavuse ngokugcwele. Abanye abantu babika ukuba banako ukuhlaziya ngokuphinda kancinci iinjongo zabo njengoko ukukhubazeka kushiya.

Ngenye indlela, omnye umntu unokukuvuselela ngokwaneleyo ukuvuselela ekuphumeni kokukhubazeka.

Ukulala ubuthongo obuthathakayo kubakho rhoqo kwaye akukho miphumo emibi okanye inxulumano nayiphi na ingxaki ethile. Nangona kunjalo, kunokuthi kwenzeke kunye nezinye iimpawu ezibonakalayo njengengxenye yesifo esibi kakhulu sokulala esibizwa ngokuba yi- narcolepsy . Ngapha koko, ukuphazamiseka ebusuku obuvela ebuntwaneni kunokubonisa nje ingqondo engazange iphumelele. Ukuphazamiseka ebusuku akuhambelani nezinye izifo zokulala. Ezi zombini iimeko zingabandakanywa ne- apnea yokuphazamiseka yobuthongo njengoko le ngxaki yokuphefumula ingahlukana nokulala kwaye iholele kwiziqephu.

Unyango lwe-Sleep paralysis kunye nobusuku bobuGuquza buyahluka

Ekugqibeleni, ukhetho lwezokwelapha ukulala nokulala ebusuku kuyahluka. Ngokusoloko kungadingekile ukuphatha ukwesabisa ebusuku njengoko baninzi abantwana abaphuma kuzo. Kukho umngcipheko omkhulu wobungozi kwaye ekubeni umntwana engakhumbuli isiganeko, kukho imiphumo embalwa. Xa abazali beqonda into eyenzekayo kunye nendlela engcono yokunciphisa umntwana ukuba alale, oku kudla ngokwaneleyo. Kwiimeko ezinqabileyo, ukuba ubusuku obuyikrakra buyingozi kwaye buphazamisekile, kunokusetyenziswa iyeza ezinjenge- benzodiazepines kunye ne-tricyclic antidepressants. Ukunyangwa kobuthakathaka bokulala kuqukwa kuquka ukuphepha ukuphazamisa ubuthongo, kodwa kungenakufuneka uphathwe.

Ekugqibeleni, ukulala ukukhubazeka kunye nokuphazamiseka ebusuku kuyaziimeko ezingafaniyo ezinokuthi zahluke ngeendlela ezininzi. Bahlangene ngokwahlukileyo ngumntu ochaphazelekayo kwaye banokuzibonakalisa ngokukodwa kwizinto ezibonwayo. Isiganeko ngasinye senzeka ngexesha elithile lobusuku, ukusuka kwisigaba sokulala esahlukileyo, kwaye nakwixesha elithile ebomini. Unyango luyodwa, kwaye ukuqonda ukuba ulele ukukhubazeka okanye ubusuku bobusuku kubaluleke kakhulu.

ILizwi

Ukuba unesifo sokukhubazeka ngokuphindaphindiweyo okanye ukuphazamiseka kwebusuku, khangela ukuhlolwa ngogqirha ogqitywe ngamagumbi okulala. Emva kokuvavanya okufanelekileyo, kubandakanywa nokufundela ubusuku bokulala, unokufumana unyango olusebenzayo olugqitywa kwezi ziganeko ezilungileyo.

> Umthombo:

> Kryger, MH et al . "Imigaqo kunye nokuSebenza kweMithi yokulala." Elsevier , edition 6, 2017.