Ukuphazamiseka kwemizwelo kwiSifo seParkinson

Ezi ngxaki zingaba nzima ukuxilonga

Izifo zesimo sengqondo kwisifo sikaParkinson ziqhelekileyo. Ingxaki yokukhathazeka kwemizimba ingabangela kuphela iimpawu ezongezelelweyo zomzimba kunye neemvakalelo, kodwa zikhuphula abo sele bekhona njengenxalenye ye-Parkinson.

Uxinzelelo ludla ngokuqhelekileyo kwisifo sika-Parkinson, kulinganiselwa ukuba kukho kwisiqingatha sabemi abachaphazelekayo ngesifo esingapheliyo ngokumalunga no-1 kwabashumi abadala abadala.

Xa sikhona, idibene nokukhubazeka okongeziweyo, umgangatho omgangatho wobomi, uxinzelelo lomncedisi kunye nokunyuswa kweenkonzo zonyango, zombini njengomntu ogulayo kunye nesiphene.

Iimpawu zoxinzelelo kwizigulane zikaParkinson

Iimpawu zoxinzelelo zingabandakanya:

Noko ke, ukuxinezeleka, kunokuba kunzima ukuxilonga. Omnye umba kukuba oogqirha kunye nezigulana banokungaqondi kakuhle ukuba ukuxinezeleka kwemizimba kunesimo esifanelekileyo kwimeko yokugula okungapheliyo. Ngokuqinisekileyo ukuvakalelwa okanye ubunzima obujongene nokuxilongwa kweParkinson yinto eqhelekileyo yamava. Kodwa uxinzelelo olubangela ukuba uxinzelelo olubalulekileyo, oluhlala ixesha elide kwaye luhambelana nokuphazamiseka okunzulu kwizenhlalakahle, emsebenzini okanye kwezinye izinto ezibalulekileyo zokusebenza (ezibhekiselele kwimiba ye-mood kunye ne-Parkinson) ayiqhelekanga.

Ukuxinezeleka kunokukunzima ukubona ukuba ezinye zeempawu (ukulahleka kwesisindo, ukuphazamiseka kokulala, ukukhathala njl.) Zifana kakhulu nokubonakaliswa kwesifo se-Parkinson. Kwaye, ngelishwa, kusekho ukunyanzeliswa kwengqondo ecindezelekileyo ngenxa yehlazo elibonakalayo elijongene nokuxilongwa.

Ezinye izifo zoMoya

Ukuxhalabisa kukunye ukuphazamiseka kwemizwelo echaphazela isiqingatha sabo bonke abantu abane-Parkinson isifo, esikhulu kunabantu bonke, apho i-5 ukuya kwi-10 ekhulwini ixinzelelwe yiyo ngxaki. Xa kubonakaliswa iimpawu zeemoto, ukwandisa ubunzima bokuxhalabisa, njengokuxinezeleka, kudibaniswa nomgangatho obuthathaka obomi.

Kukho iintlobo ezininzi zeengxaki zokukhathazeka eziquka:

Ukukhathazeka okuqhelekileyo okuxhalabisa ngokweqile malunga naliphi inani lemiba kwaye kuhambelana nokungazinzi, ukukhathala, ukuxinwa, ukuphazamiseka kwemisipha, ukuphazamiseka kokulala nokunye.

Ukuphazamiseka kwamanxeba kubonakala ngamaxesha adibeneyo okuxhalabisa kakhulu okanye ukwesaba okukhula ngokukhawuleza kwaye kuhambisane neepilpitations, ukujuluka, ukukhulisa ukuthuthumela, ukuphefumula okufutshane, ukuxakeka, kunye nokuloyika ukufa.

I-social phobia apho kukho uphawu kunye nokusoyika okuqhubekayo kweemeko zentlalo, kungaphelelanga kwiinkxalabo malunga nendlela iimpawu zabo zeParkinson zingabonwa ngayo ngabanye.

Ukukhathazeka okugqithisileyo okubonakaliswe ngcamango eqhubekayo okanye ephindaphindayo okanye iimpawu.

Kukho nento enomdla ekuthiwa yi- nonmotor fluctuations apho iimeko zengqondo ezifana nokudakumba okanye uxhalaba zizinto ezihambayo "kwixesha" ezigulini zikaChinsinson , okubangelwa ukutshintshana rhoqo kwiimvakalelo, ngamaxesha amaninzi ngosuku.

Ezi zihlandlo "ezivaliweyo" zivame ukubonakala kwiimpawu zeemoto ezihluphekileyo kunye nezinye izibonakaliso ezingabonakaliyo zesifo esenzeka kunye neenguqu zengqondo.

Ngoko kunye noxinzelelo olujongene nemingeni yemihla ngemihla eyenziwa yiParkinson, abo bajamelana nokugula kwezi zibangelwa ingozi yokukhathazeka kwemizwelo. Kubalulekile ukuba izigulane kunye nabachaphazelekayo ukuba bafunde kwaye bahlale beqaphele ngoku Kuba ukuba kungabonakali kwaye kuphathwa ngexesha elifanelekileyo, banokuchaphazela kakhulu umgangatho wobomi kwaye benze ulawulo lwe-Parkinson ngokubanzi, nzima ngakumbi.