Isifo se-Parkinson sibonakala ngeempawu ezibonakalayo ezinokulawulwa kakuhle kwaye zilawulwa kakuhle. Izinyathelo zokonyango zesifo sikaPasinson ziquka imithi eyahlukeneyo, iinkqubo zokugqirha kunye neyeza.
Ukuba unesi sifo se-Parkinson, uya kuzuza luncedo kunyango lwakho kunye nezinye iimpawu zeemoto, kwaye unokufuna unyango lwezinye ezingekho iimoto zesifo se-Parkinson, ezinjengeengxaki zokulala, i- pseudobulbar ithintela , kunye nengxaki yokugwinya .
Uninzi lwezonyango oluqhelekileyo ezisetyenziswa kwisifo se-Parkinson lunokuvelisa nemiphumo emibi. Ukuba iimpembelelo zesifo sakho se-Parkinson ziyakhathaza ngokukhethekileyo, ngoko unokuncedwa ngokuthatha amachiza enyango ojoliswe ekulawuleni.
Amachiza okuLawula izifo zePasinson's Symptoms
Iimpawu eziqhelekileyo zesifo sika-Parkinson ziquka ukugungqiswa, ukuqina, kunye neengxaki zokulinganisela.
Esinye sezizathu eziphambili zesifo se-Parkinson sisilinganiselo esinciphisa i-dopamine, i-neurotransmitter ebalulekileyo, kwingqondo. Uninzi lwamachiza asetyenziswa ukulawula iimpawu ze-Parkinson zesifo zijoliswe ekutshintsheni i-dopamine okanye ukulungiselela isenzo sayo kwingqondo:
- I-Levodopa / carbidopa - I-Levodopa iya guqula i-dopamine emzimbeni. Xa sifinyelela kwingqondo, inefuthe elizuzayo kwiimpawu zesifo se-Parkinson. I-Carbidopa igcina i-levodopa ikhutshwe kwi-form yayo esebenzayo emzimbeni, eyanciphisa imiphumo emibi ye-dopamine emzimbeni, kwaye iphakamisa imiphumo ye-dopamine ebuchosheni.
- I-Tolcapone kunye ne-entacapone - Ezi zonyango zisebenza ngokunyusa isenzo se-levodopa kwaye ngoko banokuzongezwa njengemithi yokwenza imithi kubantu abathabatha i-levodopa / carbidopa.
- I-Dopamine agonists - Iimpawu ezifana ne-pramipexole kunye ne-ropinirole zixelisa ngqo imiphumo ye-dopamine ukunciphisa iimpawu zesifo se-Parkinson.
- I-Amantadine - Eli nyanga liyakwandisa inani le-dopamine emzimbeni nangengqondo kwaye isetyenziselwe unyango lwezonyango ze-Parkinson. Kwakhona kunceda ekuphatheni i-dyskinesia, enye yeempembelelo ezingasetyenziswayo kwexesha elide levodopa.
- Selegiline - Eli liyeza lithintela ukuwa kwe-dopamine, ukuvumela ukuba isebenze ixesha elide.
- I-Trihexyphenidyl kunye ne-benztropine (anticholinergics) - Le miyeza isebenza ngokuthintela umthunywa weekhemikhali othi i-acetylcholine, efumaneka kwingqondo nasemzimbeni. Ezi zonyango ziyanceda kakhulu ekuphatheni abantu abaselula kunye nesifo sikaPasinson, okanye abantu abanesifo esibalulekileyo.
Iingxaki Zonyango Ezihlobene Nezifo Ze-Parkinson
Ezinye iingxaki zezokwelapha ziqhelekile kubantu abanesifo sikaParkinson. Ukuba unesifo se-Parkinson, unokufuna unyango lwezona zilandelayo zilandelayo ukongeza kwonyango oyifumanayo ekulawuleni ukugubungela, ukuqina komzimba, kunye neengxaki zokulinganisela kwesifo sikaParkinson:
- Ukuxinezeleka
- Ukungabikho
- Imilenze engenasiphelo
- Uxinzelelo lwegazi oluphantsi
- Dementia
- Pseudobulbar ichaphazela
- Isikhumba esomileyo
- Ukujongana nobunzima
- Ukutyunjwa
Unyango loncedo lwezonyango lwe-Parkinson's
Abantu abaninzi abanesifo se-Parkinson bafumana ukuphuculwa kweminye yeempawu ngoncedo lwezonyango zomzimba, zentsebenzo, kunye nonyango.
Iimpawu zesifo se-Parkinson ezinokunciphisa kunye neyeza ziquka:
- Ukuqina komzimba kunye nokunyaniseka
- Iingxaki zokulinganisela
- Inkathazo yokuthetha
- Iingxaki zokutshintsha
Ugqirha lwezifo ze-Parkinson
Ukuvuselelwa kwengqondo ebunzulu (DBS) usebenzisa isicatshulwa esibekwe ngogqirha kwindawo yobuchopho isetyenziselwe ukulawula ezinye iimpawu zesifo seParkinson xa zingenakulawulwa ngamachiza yodwa. Le ndlela inenzuzo kwabanye abantu abane-Parkinson, kodwa ngokuqhelekileyo abantu abane-DBS basadingeka ukuba bathathe imishanguzo yonyango nangemva kwenkqubo. Kukho inani lenzuzo kunye neqhinga kwiDBS .
Iziphumo eziphambili zePilinson's Disease Treatment
Kukho iziphumo ezimbalwa eziqhelekileyo ezichaphazelekayo ezibangelwa ngamachiza asetyenziswa ukuphatha isifo sikaParkinson. Ukuba amayeza akho asebenzayo ekunciphiseni iimpawu zakho zesifo se-Parkinson, ugqirha wakho unokukwazi ukunciphisa umthamo wakho okanye utshintshele kwenye imithi.
Kodwa, nangona ufumana imiphumo emibi, mhlawumbi awukwazi ukuyeka ngokupheleleyo ukusela unyango lwe-Parkinson isifo, okanye ukuba iimpawu zakho ziya kubuya. Oku kuthetha ukuba ungadinga ukuthatha imishanguzo eyongezelelweyo yemigudu yokulawula iziphumo ezibi. Imiphumo echaphazelekayo yimiba yeParkinson yile:
- I-hallucinations - i- Hallucinations yimibono yamanga okanye izandi. Amachiza amaninzi asetyenziswa ukunyanga kwesifo se-Parkinson angabangela ukungalingani kwe-dopamine, okubangelwa umsebenzi ogqithiseleyo we-dopamine kwingqondo, evelisa iilucucination. Abanye abantu abafumana ama-hallucinations njengempembelelo yecandelo lamayeza ka-Parkinson bangadinga ukuthatha imishanguzo ye-antipsychotic ukunciphisa i-hallucinations.
- I-Dyskinesia - I- Dyskinesias yiminyango engabonakaliyo edla ngokubakho ngenxa yokusetyenziswa kwexesha elide leMicinsin's disease. I-Dyskinesias inokuvela njengokuhamba ngokukhawuleza, kwaye ingabonakalisa nokunyakaza, ukunyakaza. I-Dyskinesias inokuba yinkxalabo, kodwa nayo ingase ingakhathazeki okanye ibuhlungu. Kukho imishanguzo yemithi enokunciphisa i-dyskinesias, kwaye ngamanye amaxesha iDBS isetyenziswe njengendlela yokunciphisa imfuno yeyeza kaParkinson.
- Ukugqoka - Abantu abaninzi abanesifo se-Parkinson bayaqaphela ukuba iimpawu ziya kuba zibi phakathi kwamayeza. Eli thuba linokuchazwa ngokuthi 'ukugqoka', 'ukucima ixesha' okanye 'ukukhubaza i-syndrome,' kwaye lilawulwa ngokulungiswa kwamanani amayeza kunye nexesha, kunye nokudibanisa imishanguzo enokunyusa isenzo se-dopamine. Uphando luphakathi kweendlela ezisetyenziselwa ukulawula ukugqoka.
Ngaba Kukhona Unyango Wezifo Ze-Parkinson?
Okwangoku, akukho mpiliso yesifo sikaParkinson. Amachiza, unyango kunye nokunyangwa kwamathambo kuhlose ukulawula iimpawu. Isifo sika-Parkinson sisimo esiyingozi, oku kuthetha ukuba ngokuqhelekileyo kuya kuqhubeka ngakumbi kwithuba.
Ukuba uye wafumanisa ukuba unesifo se-Parkinson, oku kuthetha ukuba kuya kufuneka ukuba ube nenkqubo yokuphanda okanye uthathe amayeza kwixesha elide. Ngokuqhelekileyo, ngenxa yendlela isifo esiqhubeka ngayo ngokuhamba kwexesha, abantu abaninzi abahlala nesifo sikaParkinson badinga utshintsho kwimizi okanye uhlobo lwemiqathango kunye neyeza kunyaka.
Izikhokelo ezintsha kwiZifo zikaParkinson
I-stem ye-stem yokwelapha kunye neyeza zonyango zimbini kwiingcamango ezintsha kwi-Pestinson's research. Kulolu hlobo, ezi ndlela azizange zifikeleleke kwizigulane, ngaphandle kokuba mhlawumbi kwimeko yokucwaninga .
ILizwi
Isifo sika-Parkinson sisigulo esifuna ukuqhubeka, ingqalelo ixesha elide. Ukuba uye wafumanisa ukuba unesifo sika-Parkinson, isantya sakho kunye nokuhamba kwexesha kunokuhla kwexesha, kwaye kufuneka uhlawule ingqalelo ekhethekileyo ukuphepha iimeko ezingakubeka engozini xa ulahlekelwa ngumlinganiselo wakho.
Uninzi lwabantu abanePilinson isifo sokuphucula amava kunye nokulawulwa kakuhle kwempawu ngamachiza, unyango, ukuhlinzwa, okanye ukudibanisa kwezi ndlela. Nangona kunjalo, ngokuqhelekileyo, abantu abanesifo sikaParkinson bayaqhubeka befumana ezinye iimpawu nangona unyango okanye unyango olunyango.
Ngona kunjalo, abantu abanesifo se-Parkinson banako ukufumana ubomi obuvelisayo kwaye kaninzi banokuqhubeka nokusebenza baze bathathe inxaxheba kwimisebenzi yoluntu kunye nezinto ezithandwayo.
> Umthombo
> U-Oertel W Schulz JB, u-Oertel W, et al, Ulwaphulo lwangoku kunye novavanyo lwe-Parkinson yesifo: Isikhokelo sososayensi, J Neurochem. 2016.